Kuva: Juhani Länsiluoto

Keväällä 2005 kysyttiin lähes 1200:lta vähintään kolme hevosta omistavalta henkilöltä heidän tallitoimintaansa liittyvistä tulevaisuuden mietteistä. Vastaajat olivat varsin innokkaita osallistumaan tähän gallupiin, sillä vain yksi kieltäytyi. Vastaukset olivat kautta linjan positiivisia. Esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana erittäin suuri joukko hevosharrastajia oli ryhtynyt ammattilaisiksi.

Kyselyyn vastanneista 42 % aikoo lisätä hevosten määrää seuraavan viiden vuoden aikana. Hevosmäärän lisäys tapahtuu pääasiassa oman kasvatustoiminnan kautta, joka on tyypillisesti maaseudulla tapahtuvaa. Vastanneiden talleista 95 % sijaitsee maaseudulla ja 73 % maatilan yhteydessä.
Tallien hevosvahvuuteen kuuluu tällä hetkellä erilaisia hevosia seuraavasti:
-lämminverisiä ravihevosia 51 %
-suomenhevosravureita 47 %
-poneja 31 %
-ratsuhevosia 25 %
-suomenhevosratsuja 23 %
-muita hevosia tai poneja 13 %
-työhevosia 4%.
Voimakkaimpia kasvatusalueita ovat Etelä-Pohjanmaa, Häme, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala.
Suhteellisesti eniten pidetään lämminverisiä ravihevosia Lapin ja Pohjanmaan talleissa. Suomenhevosravureita on vastaavasti eniten Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan talleissa. Suomenratsuja on eniten Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Ratsuhevoset ja ponit taas keskittyvät voimakkaasti Uudenmaan alueen talleihin, joissa niitä on 50 % talleista.

Kasvatustalleja eniten
Gallupiin vastanneista hevosenomistajista 40 %:lla on hevosalan yritys ja 60 % pitää hevosia harrastuksenaan.
Pääasialliset toimintamuodot sekä harrastus- että yritystalleilla ovat hevoskasvatus omaan käyttöön tai myyntiin (kyselyyn vastanneista 33 %), omien tai vieraiden hevosten ravivalmennus (30 %) ja ratsastustuntien pito (13 %). Päätoimintamuodoksi oman harrastuskäytön ilmoitti 13 % vastaajista.
Pääasiallisen toimintamuodon lisäksi talleilla on myös muuta toimintaa. Yleisimmin tällaista muuta toimintaa ovat karsinapaikkojen vuokraus (27 %) sekä vaellusratsastus- ja matkailupalvelut (7 %).
Toimintamuodot säilyvät lähitulevaisuudessa samankaltaisena, mutta palvelutoiminta, kuten hevosmatkailu- ja elämyspalvelut, ovat kasvava osa hevosalan yrittäjyyttä. Kyselyn mukaan majoitus-, kokous- ja ruokailutilojen investointeihin aiotaan panostaa erityisesti Pohjois-Suomen yrityksissä, joissa hevosmatkailulla on merkittävä rooli. Mahdollisuuksia on edelleen hevosen käytössä osana terveydenhuolto- ja sosiaalialan palveluja, kuten vammais- ja terapiaratsastuksessa.
Hevostilojen koko on keskimäärin 51 ha, joista laitumina on 18 ha. Pienimmät tilat ovat Satakunnassa, keskimäärin 25 ha.